En jaksa piirtää niin nyt on kivempi kirjoitella vähän tästä miun "lillebro"-serkusta ja vähän off-topicisti itsestäni ko. aiheesta more or less poiketen.
No, ne ihmiset jotka minua vähääkään tuntevat, tietävät varsin hyvin etten siedä lapsia(kaan) yleensä. Koskaan en ole omia lapsia hinkunut tai olla sellaisten seurassa liiemmin. Äh. okei, joskus ala-asteikäisenä mua pienemmät penskat aina halus halia mua ja änkee ääreen koska "sä oot niin mukava ja pehmee!" (lol läski forever o/). Mutta siis, en marise ja paasaa jos joku lapsista tykkää ja haluaa omia jnejnejne. Noh, vähä kuin uskontojen kanssa - mulle ihan sama kuka uskoo mihinkin tai tykkää jostakin, tai on uskomati eikä diggaa, kunhan ei tulla mulle tuputtelemaan ja pätemään mitään aivopesuja :P Edelleen vedän kilarit jos tulee kommenttia "Niin sä et halua lapsia nyt, mut odotas kun tuut
siihen ikään!" - jaa mihin? Siihen et mun biologinen kello ja kohtu uhkaa tehdä itsarin jos en täytä naissukupuolen velvoitteita ja harrasta seksiä miehen kanssa saadakseni lapsen huolehdittavaksi
24/7 kun ei meinaa resurssit piisata ees oman itteni huolenpitoon? I can deal with that, kohtu olis kiva saada pois niin ei maalarikaa tulis käymään helvetillisten kipujen kanssa. (Öh, tulipas kiivas ja kärkäs ilmaisutapa taas heti alkuun, mutta pointti kaiketi selvä)
Jees, eli kun tämä ylläoleva fakta tuli selväksi niin voinen valaista kuinka "kikseissä" olen tästä 10v nuorimman serkkuni kanssa hengaamisesta :D Mainittakoon vielä erikseen että okei, en voinut ennen sietää sitä alkuunkaan. Hämärä muistikuva et olisin halunnut edes yhden tyttöpuolisen serkun mutta sitäpä ei tullutkaan, ja no, "perusärsyttävyys" mukaan luettuna, olin hermona jos ilman minun kielloista huolimatta oli käynyt näppäilemässä miun ihka ekaa tietokonetta ja joskus trampoliinilla ollessa tämä hyppi ihan miun selkäni päällä (oli niin eroottiset kivutkin sen jälkeen).
Emmä tiä, voi olla että muisti pettää taas kerran tai ne mielikuvat on vääristyny vuosien aikana. Oikeesti, en enää edes muista mitä kaikkia syitä mulla oli niin vahvaan inhoon, vaikka se nyt ei ole mikään ylläri et inhoan paljon asioita/ihmisiä for a reason or another.
Anyway, äippänikin on monesti sanonut että kyseinen serkku on pelännyt mua hitosti - ja miksei, mun death glaret on sitä luokkaa et ihan aikuinen äijäki on kussu melkee housuun ja poistunut paikalta heti, eikä ole kerta eikä ensimmäinenkää kun olen suonut vain yhden silmäyksen satunnaiseen meluavaan kakaraan ja on hiljentynyt kuin seinään esim. kaupassa ollessa.. *vihelt*
Sen verran olen katkera ja kieroon kasvanut paska, että oma lehmä on edelleen ojassa tuolta ala-asteelta. Itkuraivoa on päässyt omasta ja Antinkin puolesta. Juuri näistä tietyistä syistä, jotka muistuttavat pitkälti omia epämieluisia ala-asteaikojani ym (esim. kiusattuna ja syntipukkina oloa oppilaiden
ja opettajien keskuudessa), aloin mennä Anttia "noutamaan" koulusta päivien päätteeksi aina kun olen äitini luona, kun en oikein muuta keksinyt mitä tekisin asian hyväksi. Siinä nyt on käynyt niin, että aluksi mentiin mummolaan hengailemaan - kerran tein lättyjäkin poitsulle hetken mielijohteesta. Siellä sitten häärätty Antin läppärin kans ja juteltu mummin kanssa mukavia kolmestaan :P
Nyt tämä viikko onkin mennyt niin, että Antti on mieluusti tullut suoraan tänne äidin luokse miun kanssa hengaamaan - läppäri mukana tietysti. (Tämä on kätevää kun ala-astetta melkein vastapäätä asuu Antin perhe, siitä 100m eteenpäin asuu meidän mummi, ja siitä toiset 100m niin asuu äippä. Omakotitalot metsän keskellä for the win!). Suht hyvin oon huolehtinut ja auttanut kotiläksyjen teoissa, vaihdellut kuulumisia koulupäivistä (tai "paasattu" keskenämme niistä idiooteista siellä, höm :-D) ja semmoista. Poitsu jopa innostui kokeilemaan piirtopöytää, lataamaan Photoshopin, aikoi jo Flashinkin ladata ja asennettiin videonmuokkausohjelma.. Härregyd, I can teach him so much :D Vaihteen vuoksi taas Antti on innoissaan näyttänyt Minecraftin juttuja miulle, ja ihme kyllä mua ON jopa kiinnostanut! En itse varmaan pelaisi, vaikka yritettiinkin tähän uuteen koneeseen se iskee ja logata sisään.. Niin ja, vastoin yleisiä tapojani oon jopa "ruokkinut" penskan kunnon tarjoilijapalvelujen kanssa voileivillä ja näillä mun herkku-muffineilla.
Ja voi, muutamaan kertaan on jo tehnyt niin mieli kiljahtaa "That's my son!" (Jeff Dunham-vitsi liittyen Achmed the Dead Terroristiin, yey) tai edes high fivettaa! Son ollut ilo huomata että hei, me oikeesti ollaan sukua.. :D
Kuinka moni voi pokkana 10 vuotiaan kanssa heittää läppää Kuumat kummut-karkeista naurukuolemaan saakka puolin ja toisin - "Älä sitten tukehdu tisseihin." "Mä imin tissin sisältä sen jutskan." "Mä kannan nämä tissit taskussa." "Otaksä vielä tissejä?" ja "Emmä vielä tarvii tässä iässä mitään semmosia" (seurustelusuhteet vierähti ohimennen keskustelussa nääs) "Niin, et tarttekkaan kun noita tissejä saa ihan vaan kaupan hyllyltä! B)" ym. Äh, itse tilanteessa nämä kaikki kommentit oli vaan parhaita.. :D
Niin ja mummollassa ollessa! Mummi lykkäsi meidän eteen vitsillä jonkun seurakunnan ilmoituksen, jossa luki jotakin Jumalan valosta ja Jumala ei hiljene, ym. Minen ollut mitenkään kummemmin ehtinyt kritisoida uskontojuttuja, mutta Antilta pääsi hyviä kommentteja; "Tekisi mieli tussata toi koko juttu yli!" ja "Jumalan pilkkaaminen on kivaa!" johon mummi sitten tosin "haukahti" että semmoista ei saa tehdä, vaikka jokaisen usko on oma asia eikä siinä mitään jos joku ei kuulu kirkkoon, tai elä Raamatun mukaan, tai ei usko ylipäänsä mihinkään. No, saatiin tästä pientä henkevää keskustelua aikaan, mutta jotkut voi ehkä kuvitella tyytyväisen, hivenen paskasen ja kovaäänisen naurahdukseni tuohon pilkka-kommenttiin.. :D
Kieltämättä se on ollut aika outo fiilis kun seura on kelvannut ja joku oikeesti odottaa hakemaan ja hengailemaan - Antti oli maanantaina mun äidiltä kysynytkin "Tuleekohan se hakemaan mut huomennakin..?" "Sun pitää kuule kysyä siltä :)" ... Noh, ehkä tämä osoittaa että osaan olla ihana ja kiva kun sille päälle satun ja katson sen "ansaituksi".***
Mutta näin yleisesti; tämä on ERITTÄIN paljon ja vahvasti minulta sanottu, kun totean että se penska on salaatisti parsa!

(Voidaan lukea myös "saletisti paras")
***
Off-topic -whining fact: Onhan mulla ollut aina jonkunlainen "hoivausvietti"/terapeutin, kuuntelijan, auttajan rooli/ärsyttävän vahva empatiakyky, mutta vuosien kuluessa ja asioiden tapahtuessa oon kovettunut aika mulkkumaiseksi, ettei sitä mielenkiintoa muita kohtaan löydy enää tuosta noin vaan ainakaan pitkäksi aikaa. Kenties siksi etten yleensä tunnu saavan saman verran kohtuullista responssia tai kiitosta (lue; käytetään hyväksi, ollaan yhteydessä silloin kun pitää saada vinkua jollekin yhtä ja samaa asiaa ja paskaa elämää, pyydetään sitä ja tätä, luvataan kaikkea mutta sovituista jutuista ei pidetä kiinni, you name it), ja myös oman lopun mielenterveyteni säilymisen takia. Mene ja tiiä. Helpostihan mulla pinna napsahtaa pienistäkin asioista enkä siitä itekään tykkää, mutta uskon että teiltäkin olisi loppunut mielenkiinto ja huumorintaju mun saappaissa ees joissakin määrin ja kääntynyt misantrooppiseen piiriin.
Loppukevennys Paintilla tehty taideteos! Kuka tunnistaa? :-D
